Mikä on etäeläinlääkäri?
Etäeläinlääkäri on laillistettu eläinlääkäri, joka tarjoaa vastaanottoa etänä.
Etävastaanotto tapahtuu chatin sekä kuva-, puhe- tai videoyhteyden välityksellä.
Toisinaan asiassa voidaan auttaa myös puhelimen tai sähköpostin välityksellä.
Asiakkaamme voi olla yhteydessä suomenkieliseen eläinlääkäriin paikasta riippumatta
– mökiltä, ulkomaan reissulta, metsälenkiltä tai kotisohvalta.
Oleellista on, että asiakkaalla on internetyhteys.
Etävastaanotolla saat neuvoja akuutteihin sekä kroonisiin vaivoihin, sekä ohjeet jatkotutkimuksiin hakeutumisesta sekä mahdollisista järkevistä jatkotoimista päivystyksessä tai tavallisella eläinklinikan vastaanotolla. Etäeläinlääkärin on mahdollista hoitaa jopa 75% sinne hakeutuvista potilaista eli oikeanlaisesta potilasmateriaalistaa etänä, loput hakeutuvat kiireettömästi jatkotutkimuksiin tai kiireellisesti päivystykseen. Digivälineiden avulla eli etälääkinnällä tuotettu avunanto ei korvaa fyysistä vastaanottotoimintaa, mutta voimme auttaa hoitamaan monia vaivoja ja tilanteita.
Telemedisiina eli etähoito ja eHealth eli sähköiset terveydenhuoltopalvelut ovat olleet ihmisterveydenhuollossa jo 2010-luvun alusta ajankohtaisia asioita. Digiklinikoita ja etälääkäreiden palveluja tarjoavat mm. Aava, Mehiläinen, Pihlajalinna, Terveystalo, useat kunnat, sekä erikoissairaanhoidon verkkopalvelu Terveyskylä www.terveyskyla.fi. Lisäksi ihmisterveydenhuollossa yleistyvät etävastaanotot psykologille, psykoterapeutille, pariterapeutille sekä (kontrolli-)käynnit fysioterapeuteille.
Etävastaanotot ovat ihmisterveydenhuollossa jo normaaleja. Yksinomaan Terveystalossa tehtiin vuonna 2019 yli 25 000 etävastaanottoa (1 ja vuonna 2020 he ilmoittivat määrän kymmenkertaistuneen. Etävastaanoton kysyntää on nostanut 2020-2021 COVID-19-kriisi.
On jo korkea aika, että eläinlääketiede ottaa jalansijaa eHealth-sektorilla.
Veteva Oy:n perustaja eläinlääkäri Eva Kaisti on maailman ensimmäinen eläinlääkäri, joka on suorittanut eri lääketieteen alojen yhteisen Terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyyden.
Video aiheesta Etäeläinlääkintä.
Mitä etänä voidaan hoitaa?
Vaivat klinikoilla perus eläinlääkäreillä sekä etävastaanotolla ovat varsin samoja.
Klinikoiden poliklinikalle hakeutuu potilaita, joilla on yleisyysjärjestyksessä
– ihosairauksia tai tulehduksia
– ruuansulatuskanavan ongelmia
– korvavaivoja
– silmävaivoja
– virtsateiden ongelmia
– hengitysteiden ongelmia
– tukirangan kuten raajojen tai selkärangan ongelmia
– tassu- tai kynsivaivoja
Etäeläinlääkärille hakeutuu potilaita, joilla on yleisyysjärjestyksessä
– ruuansulatuskanavan oireita
– iho-oireita
– silmä- tai korvaoireita
– epäiltyjä tai todistettuja vierasesineiden tai myrkyllisten tai vaarallisten aineiden syömistä
– tassu- tai kynsivaurioita
– hengitystieoireita
– haavoja tai ruhjeita
– hyönteisten pistoja
Yllä olevista vaivoista hoidamme suurimman osan (70-75%) kokonaan etänä.
Monille (n. 10-15%) annamme hoito-ohjeet akuuttiin tilanteeseen ja kehotamme heitä hakeutumaa jatkotutkimuksiin, kuten verikokeisiin esimerkiksi 1-3 viikon sisällä. He saavat mielenrauhaa huolen hetkellä ja ohjeet, miten edetä ja minne mennä, sekä mitä vaivaa voitaisiin epäillä ja tutkia.
Noin 10-15% potilaista lähtee suoraan päivystykseen. Moni omistaja on jälkikäteen kiitellyt, ettei itse olisi ymmärtänyt hakeutua päivystykseen, mutta päivystyskäynti oli pelastanut lemmikin hengen.
Saako etänä määrätä reseptilääkkeitä?
Ihmisten terveydenhuollossa lääkäri on jo digitalisaation alusta asti saanut määrätä potilaalle reseptilääkkeitä etänä, tutkimatta potilasta fyysisesti. Etälääkärit voivat määrätä lääkkeitä varsin sairaille tai iäkkäille ja siten potentiaalisesti monivaivaisille potilaille, tai ihan pikkuvauvoille.
Alkaen 28.1.2022 vastaava on myös eläinlääkäreille mahdollista.
EU-Eläinlääkeasetuksessa 2019/6 kirjataan: 10.5 artiklassa Eläinlääkemääräykset Eläinlääkemääräyksen saa antaa vasta sen jälkeen, kun eläinlääkäri on suorittanut eläimen tai eläinryhmän kliinisen tutkimuksen tai muun asianmukaisen terveydentilan arvioinnin.
EU-asetus astuu kansallisella tasolla voimaan 28.1.2021 ja on sisällytetty Lakiin eläinten lääkitsemisestä. Siinäkin määritellään, että eläinlääkemääräyksen saa antaa vasta sen jälkeen, kun eläinlääkäri on suorittanut eläimen tai eläinryhmän kliinisen tutkimuksen tai muun asianmukaisen terveydentilan arvioinnin. Kun asetusta on pyritty saattamaan käytäntöön kansallisella tasolla, on hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi eläinten lääkitsemisestä annetun lain muuttamisesta sekä laiksi eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta HE 205/2021 (https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/7122bffc-ef52-4295-9c2a-098ed713cdbf/04db9342-334a-4305-9f2d-b90dc689dd90/LAUSUNTOPYYNTO_20210609115010.PDF) huomioitu usempaan otteeseen, ettei eläinlääkeasetus aseta rajoituksia tai velvoitteita sille, millä tavalla kliininen tutkimus tai asianmukainen terveydentilan arviointi on tehtävä vaan niitä koskevat kriteerit annetaan eläinlääkärinammatin harjoittamista koskevassa lainsäädännössä. Eläinlääkeasetus ei ota mitään kantaa esimerkiksi siihen, millaista todistusaineistoa tai nykyteknologiaa eläinlääkäri voi käyttää kliinisessä työssään tai arviointiensa perustana. Eläinlääke- tai lääkerehumääräyksen antaminen ei ole ”lääkintää” sen enempää läsnä kuin etänäkään.
Eduskunnan vastauksessa EV 217/2021 uuden Eläinten lääkitsemislain ja Eläinlääkärin ammatinharjoittamislain §10 muuttamisesta on kirjattu seuraavasti:
6 a § Eläinlääke- ja lääkerehumääräyksen antaminen
Eläinlääkärinammatin harjoittajalla on oikeus antaa eläinlääkemääräys ja lääkerehumääräys eläinlääkinnällistä tai eläinlääketieteellistä tarkoitusta varten.
Eduskunnan vastaus ei siis myöskään ota kantaa siihen miten eläimen tai eläinryhmän tutkimus tulee tehdä ennen lääke- tai lääkerehumääräyksen tekemistä.
Tämän johdosta Vetevan perustaja, telemedisiina-asiantuntija Eva Kaisti on tehnyt erittäin kattavat ns. Best practice-ohjeet etäeläinlääkintään eli Etäeläinlääkinnän parhaat käytännöt-ohjeet. Lisätietoja klikkaamalla paksunnettuja tekstejä.
